Fokuslaiset vaihdossa: Mitä kaipaan vaihdosta ja mitä en - Ronja

Hei vaan taas! Oon ollut onnellisesti takaisin Suomessa nyt jo useamman kuukauden, joten onkin erittäin hyvä aika muistella viime kevään vaihtojaksoa ja pohdiskella mitä siitä jäi käteen.

Vaihdossa oli monta pientä asiaa, joita ikävöin tosi paljon. Kurssit tuntuivat todella helpoilta, joten koulunkäynti (ja käymättömyys) oli yhtä juhlaa. Rakastan pitsaa, ja Jenkeissä se oli ihan omaa luokkaansa. Muistoissani on ikuisesti myös yhden dollarin (!!!) maksanut long island iced tea.

  Valkoinen ruusu ei vaan ole sama kuin Domino’s.

Valkoinen ruusu ei vaan ole sama kuin Domino’s.

Eniten kaipaan kuitenkin niitä ihmisiä, joihin tutustuin ja joista sain läheisiä ystäviä. Meidän vaihtariporukassa oli niin ihania tyyppejä, ettei edes 11 tunnin road tripit tuntuneet pahalta. Ikävöin arkea näiden ihmisten kanssa: sitä, että tavattiin koulun ruokalassa, valitettiin samoista asioista kuin joka päivä, ja sitä että illalla kokoonnuttiin mun kämpille hengaamaan Mike’s hard lemonadet käsissä.

  Taustalla tällä kertaa Chicago.

Taustalla tällä kertaa Chicago.

Vaihtarikokemuksessa itsessään ei ollut mitään, mitä en kaipaisi. Jenkeissä elämisessä taas on montakin asiaa, joiden puuttuminen nykyisestä elämästä on pelkästään positiivista. Ensimmäisenä tulee mieleen julkiset vessat, jotka vetävät itse itsensä. Nämä ”todella kätevät” kapistukset eivät ikinä toimineet kunnolla ja joskus riitti jo se, että avasi vessakopin oven niin vessanpönttö alkoi pitämään omaa show’ta. Missourin ikuinen tuuli on myös mun ei kiitos enää koskaan -listalla.

Eniten Missourissa eläessä ärsytti kuitenkin niin sanottu pelotteluilmapiiri. Jos kertoi esimerkiksi aikovansa mennä bussilla johonkin, niin ensimmäiseksi sai vastaan kauhistelua siitä, miten bussiasema on huonolla alueella ja miten koko hommassa tulee varmasti käymään huonosti. Melkein mitä tahansa tekemistä pystyttiin demonisoimaan ja jos kaiken sen negatiivisen puheen olisi ottanut tosissaan, niin olisi monta asiaa voinut jäädä tekemättä. Tästäkin huolimatta suurin plussa Suomeen paluussa on kuitenkin se, ettei tarvitse enää kuunnella Draken God’s plania, joka oli meidän vaihtari-iltojen suosituin biisi.

blogi2

Vaikka muuttaminen ulkomaille puoleksi vuodeksi oli tosi kaukana mun mukavuusalueelta, niin en kadu sitä pätkääkään. Lähdin Missouriin avoimin mielin ja palasin Suomeen monia kokemuksia rikkaampana. Vaihtoon lähteminen on ja tulee varmasti aina olemaan yksi parhaimmista päätöksistä, mitä oon elämässäni tehnyt ja voin suositella sitä ihan jokaiselle.

Fokuslaiset vaihdossa: Raatikaisen reissublogi - osa 3

WhatsApp Image 2018-07-22 at 18.50.04.jpeg

Jaa niin tämäkin…Tai siis tervetuloa takaisin Tuomaksen viihdyttävän blogisarjan pariin! Sarjan viimeinen kirjoitus kokoaa yhteen omia ajatuksiani ja tuntemuksiani vaihto-oppilaana viettämästäni keväästä Iso-Britanniassa. Pyrin nostamaan esille niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia. Toivon mukaan näistä ajatuksistani on myös apua jollekin teistä, joka vielä harkitsee itse vaihtoon lähtemistä! 

Aloitetaan haasteista. Pidän omaa vaihtoaikaani varsin positiivisena kokemuksena. On kuitenkin väistämätöntä, että pitkässä juoksussa ilmenee myös haasteita. Vaihdos uuteen kulttuuriin ja uuteen oppimisympäristöön on iso muutos. Tutusta ja turvallisesta hypätään kohti uutta ja arvaamatonta. Ennen kuin uusi koti, koulu ja elämä tulevat kunnolla tutuiksi, voi arki olla jokseenkin hämmentävää ja sekavaa. Sosiaaliset verkostot menevät kertaheitolla uusiksi, ja vaihtarin elämää on alettava rakentamaan täysin uusien ihmisten kanssa. Vaihdon alku oli tosin ainakin itselleni sitä helpointa aikaa. Edellä mainitut ongelmat hautautuivat uusien ja jännittävien kokemuksien alle. Ensimmäiset viikot olivat vaihtoajan kiireisimmät. Tutustuminen kursseihin, koulun järjestelyihin ja uusiin ihmisiin vie paljon aikaa ja energiaa. Vastineeksi saa kuitenkin hauskoja muistoja, uutta oppia ja hemmetin siistejä Instagram-kuvia. Vaikein aika ainakin itselleni koitti vasta alun huuman jälkeen. Kaikki viikonloput eivät enää mennetkään matkustellen, ja koulussa pitikin alkaa käymään, edessä oli paluu ”arkeen”. Kyllä, arki koittaa myös vaihdossa, ainakin jos taloudellinen tilanne ei salli aivan koko vaihtoajan kestävää rellestystä. Arki uudessa ympäristössä voi tuottaa vaikeuksia henkisen jaksamisen kanssa. Jatkuvasti ei jaksaisi sosiaalisoitua aina niin pirteiden ja sosiaalisten ”How are you?”- vaihtareiden kanssa. Olen sentään suomalainen. Välillä haluaisin vain korkata oluen ja katsoa parhaan ystäväni kanssa urheilua kaikessa hiljaisuudessa. 
 

WhatsApp Image 2018-07-22 at 18.53.41.jpeg

No, onneksi nykyaikana yhteydenpito myös kotimaahan on suhteellisen mutkatonta. Tämä ei toki poista ikävöintiä rakkaiden ihmisten luo. Itselleni kevään aikana haasteita toi myös yliopiston lakkoilu (josta enemmän edellisessä kirjoituksessani), hieman pahempi sairastuminen joka piti minut sängyssä useamman viikon, ”vaikeat” sääolosuhteet jotka laittoivat koko saaren sekaisin, sekä se että niitä hemmetin ranskalaisia täytyi syödä jokaisen ruokalajin kanssa. Enpä olisi ennen vaihtoon lähtöä uskonut, että salaattiakin voi vielä tulla ikävä. Yhteenvetona haasteista todettakoon, että vaihtoon lähtö ei välttämättä sovi aivan jokaiselle. Uudessa maassa ja koulussa asiat eivät aina suju ongelmitta, ja kaikkia lankoja ei pysty pitämään jatkuvasti omissa käsissä. 

Ei ole kuitenkaan syytä unohtaa, että vaihto-oppilaaksi lähteminen on kaikessa kliseisyydessään ainutkertainen ja unohtumaton kokemus. Itse en missään nimessä kadu vaihtoon lähtemistä, päinvastoin. Vaihtoaika tarjosi itselleni täysin uudenlaisen lähestymistavan omiin opintoihini. Vaihtoaika voi parhaimmassa tapauksessa antaa paljon uutta virtaa ja intoa myös opintoihisi Suomessa. Opintojen ohella pääsin matkustamaan paljon Iso-Britanniassa, ja näkemään kaupunkeja ja merenrantoja jotka eivät hevillä unohdu. Pääsin myös tutustumaan ihmisiin erilaisista kulttuureista, taustoista ja koulutusjärjestelmistä. Näistä kohtaamisista voi oppia paljon hyödyllisiä taitoja, mutta ei sovi unohtaa että näiden ihmisten kanssa voi pitää myös aivan hemmetin hauskaa. Kun löytää itsensä yksin vieraasta ympäristöstä, oppii myös paljon uutta itsestään. Sitä oppii nopeasti miten sopeutuvainen on erilaisissa tilanteissa, ja miten mieli reagoi esimerkiksi stressiin, epävarmuuteen tai koti-ikävään. Vaihtoaikana mielialat voivat vaihdella laidasta laitaan. Hyvät kokemukset kuitenkin vievät lopulta voiton, ainakin minun kohdallani. Näin jälkikäteen ajatellen, kirjoittaessani tätä tekstiä omasta kodistani Jyväskylästä, olen todella iloinen että lähdin. Matkaan oli todella mahtavaa tammikuussa lähteä, mutta vähintään yhtä mukavalta on tuntunut myös paluu kotiin. Voin henkilökohtaisesti suositella vaihtoon lähtöä todella vahvasti! Jos olet valmis ajamaan itsesi mukavuusalueen ulkopuolelle kohti uusia haasteita, voit saada vaihdosta ison kasan unohtumattomia kokemuksia. 

Nyt on aika kiittää teitä kaikkia kolmea ihmistä, jotka olette aktiivisesti jaksaneet lukea tätä blogisarjaa. Toivottavasti olette saaneet siitä jotakin hyödyllistä mukaanne, tai vähintäänkin hyvät naurut. Cheers mate! 

- Tuomas

WhatsApp Image 2018-07-22 at 18.54.16.jpeg