Ei siitä hengissä selviä

Minusta tuntuu, etten selviä. Sitä ei voi vältellä ikuisuuksiin, vaikka haluaisinkin.

Ylistönmäki. Helvetinkukkula. Mordor. Kyöpelinvuori. Yhteiskuntatieteilijöiden oma Via Dolorosa.

Jo kurjana fuksina kuuntelin itku kurkussa, kuinka vanhemmat kettutytöt ja –pojat kertoivat kokemuksiaan tuosta mystisestä paikasta.

Kettua helpottaa tieto siitä, että fokuskaverit kyllä ymmärtävät. Onhan tapana murehtia vuorelle nousua jo hyvissä ajoin etukäteen. Kuinka monta kahvipöytäkeskustelua ja iltasuunnitelmaa Y33 onkaan laittanut uusiksi!

Suurta kärsimystaistelua alleviivaa se, että elämää suuremmalle kukkulalle on usein kiivettävä kukonlaulun aikaan. Akateeminen ruotsi aamukahdeksalta siellä hyydyttää hymyn hetkessä.

Vai onko Ylistönmäelle kiipeäminen sittenkin terveellistä hyötyliikuntaa torstaiaamujen piristykseksi?

Kirjoittaja on Vakiopaineen yläkerrassa viihtyvä yhteiskuntatieteilijä.

You may also like...