Onko Suomessa orjatyötä ja luokkaeroja?

Kuva: https://www.flickr.com/photos/martinaphotography/

Kuva: https://www.flickr.com/photos/martinaphotography/

Syrjäytymisuhan alainen nuori (tässä käytetty lyhennystä ”suhnu”) on nimitys työttömälle alle 29-vuotiaalle työnhakijalle, joka ei vielä ole suorittanut ammatillista tutkintoa. Heitä on arviolta 50.000 nuorta, enimmillään jopa 80.000 viime laman aikana noin 20 vuotta sitten.

Nyt on tullut nuorisotakuu, laki, joka onkin jotain muuta kuin miltä se kuulostaa. Lain perusteella suhnu-nuorille työpaikan sijaan osoitteena on usein palkaton harjoittelupaikka tai työpaja, vuodesta toiseen.

Työpajalla tehdään tuotteita myyntiin ja työpalveluja asiakkaille. Nuori ei vaan saa palkkaa työstään, heillä ei ole työsuhdetta, työnantajaa eikä työsuhde-etuja. Toimintaan on pakko osallistua tai seuraa jokin sanktio.

Työharjoittelu oikeassa työpaikassa voi olla raskastakin, tuottavaa työtä. Vakituinen saa palkkaa, nuori varastomies-harjoittelija hakee toimeentulonsa sosiaalitoimistosta. Hän saa päivässä vain 9 euron kulukorvauksen Kelasta. Yhteiskunta sentään kustantaa hoitokulut jos nuori vammautuu työharjoittelussa.

Kela, sossu, työkkäri

Kela, sossu, työkkäri, vai mitä ne nyt ovatkaan. Liian monta luukkua tekee nuoren elämästä hankalaa, tai ainakin surkuhupaisaa ”luukuttamista”. Joillekin se on ahdistavaa, eivätkä he enää jaksa.

Ei ihme, että nuoren käsitys hyvinvointiyhteiskunnasta on luukuttamisjärjestelmän ylläpito. Luukuilla heidät tilastoidaan, rekisteröidään, määritellään, heitä ohjataan, määrätään, neuvotaan ja palvellaan. Viran puolesta käsitellään ja päätetään heidän asioitaan.

Menkööt päättäjät itse luukuttamaan, niin tietäisivät mitä se on!

Työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa harjoittelijalle, joka tulee nöyränä eikä edes pyydä palkkaa!

Viiden tai kuuden euron tuntipalkalla kesätöihin päässyt nuori menee Kelaan hakemaan asumistukea ja todennäköisesti hakee vielä toimeentulotukea palkan päälle. Aivan nurinkurista!

Miksi näin tapahtuu? Siksi, että olemme hiljaisesti hyväksyneet vääristyneen työmarkkinapolitiikan!

Mistä on kysymys? Yritysten kilpailukyvystä, halpa- ja orjatyövoimasta vai kastijaosta työmarkkinoilla yksilöiden välillä?

Muuten, nykyiset päättäjät (50+ v.) saivat aikanaan kunnon palkkaa työharjoittelustaan. Heillä oli työsopimus, TES-palkka ja työehdot. Missä AY-liike on nyt kun pitäisi puolustaa yksilön etua?

Opiskelijat köyhimpiä

Opiskelijat ovat Suomessa ainoa ”kasti”, jonka opintuet eivät riitä elämiseen. Taloudellinen kitkuttelu ja keplottelu vie energiaa opiskelulta.

Toimeentulotuen varassa olevat suhnut elävät leveämmin kuin pelkällä opintotuella kitkuttelevat opiskelijat. Kukapa haluaisi vaihtaa riittävän toimeentulon taloudellisesti surkeaan elämään opintotuella.

Nyt on paikallaan mielenosoitus opiskelijan perustoimeentulon puolesta. Miksi ei nousta barrikadeille myös palkallisen työharjoittelun puolesta?

Paula Autio

You may also like...